Pehmeitä paketteja työläisen taivaasta?

Ruotsalainen vaatejätti Hennes & Mauritz allekirjoitti marraskuussa sopimuksen, jonka eteen ammattiyhdistysliike naapurissa ja maailmalla on tehnyt vuosien työn. Yhtiö sitoutuu moraalisesti siihen, että sen vaatteiden tuotantoketjussa kaikkialla maailmassa kunnioitetaan työntekijöiden perusoikeuksia.

Sopimusta lukiessa voi kuvitella, mitä mekko- tai puserotehtaassa tapahtuu, jos juridisen niukka teksti muuttuu sanasta lihaksi. Työntekijät voivat painostusta tai potkuja pelkäämättä liittyä ammattiliittoon. Liitto voi neuvotella ja sopia palkoista ja muista työehdoista ja toimia tehtaalla ilman, että saa kimppuunsa johtajan tilaaman torpedoryhmän. Työpäivät ovat säällisen mittaisia, ylityöt korvataan, eikä ketään pakoteta henkensä kaupalla vaarallisiin töihin. Palkka riittää työntekijän ja hänen perheensä perustarpeisiin ja lasten koulunkäyntiin.

Onko tässä jotain erityistä hehkutettavaa? Ei ehkä suomalaisesta näkökulmasta. Mutta Etiopiassa, Kambodzassa tai Indonesiassa ahertavan vaiheompelijan arjessa muutos on mullistava. Hänen näkökulmastaan tehtaasta on tullut säällinen työpaikka, lähestulkoon työläisen taivas.

Koputtelua taivaan porteilla

Toistaiseksi tämä on kuvittelua, ikään kuin koputtelua taivaan porteilla. Varsinainen työ eli tuotantoketjun tehostettu valvonta yhdessä ammattiliittojen kanssa on vasta alkamassa. Henkan ja Maukan vaatetavaraa valmistaa eri puolilla maailmaa liki 2 000 tehdasta ja puolitoista miljoonaa työntekijää.

H&M:n ja teollisuusalojen kansainvälisen liiton IndustriAllin sopimus ei ole ainoa laatuaan. Liitot ja isot yhtiöt ovat solmineet niitä kymmenittäin. Sopimuksista ei maailmalla paljon tiedetä, ei varsinkaan käytännön vaikutuksista tehtaiden lattiatasolla. Yksi syy on se, etteivät osapuolet tavoittele julkisia paljastuksia, vaan puutteiden korjaamista neuvotellen. Helppoa on silti ennustaa, että juuri Henkan ja Maukan sopimus joutuu alkumetreistä lähtien monen suurennuslasin alle, muuallakin kuin ammattiyhdistysliikkeessä.

Onko Marimekko silakka vai lohi?

Kun vaatetehtaissa maailmalla nyt odotellaan ruotsalaisten joulutonttua, suomalaisista lahjoista ei ole tietoakaan. Yksikään meikäläisistä suuryhtiöistä ei ole suostunut edes neuvottelemaan globaalista sopimuksesta.

Miten olisi alkajaisiksi joku pienempi? Vaikkapa suomalaisia vaatteitaan maailmalla teettävä Marimekko? Tottahan silakat ovat edelleen pieniä joulukaloiksi. Mutta näissä oloissa Marimekko globaalin sopimuksen partnerina olisi ay-liikkeelle jo arvokas kotiin vieminen, likipitäen lohi.

-------------------------

Teksti on julkaistu kolumnina Ammatissa Pro -lehden numerossa 6/2016. Katso lehden verkkoversio... 

Lue uutinen H&M:n ja IndustriAllin sopimuksesta SASKin sivuilta...