Telttaretkellä Amazonissa

Olen julkisesti boikotteja vastaan, mutta yksityisesti huomaan tekeväni pois sulkevia valintoja: ei tuota, eikä ainakaan tuota.

Vaistomaisesti välttelen esimerkiksi appelsiineja, jos huomaan että ne ovat israelilaisia. Verkkokauppa Amazonista en ole vuosiin tilannut mitään, vaikka sopivia tuotteita olisi ollut saatavilla sopivaan hintaan.

Epäluuloni Amazonia kohtaan vahvistui joulun alla, kun Britanniassa paljastettiin uusia tietoja yhtiön työoloista. Amazonin varastokeskus Skotlannissa oli värvännyt paikan 1500 työntekijän avuksi 4000 kausityöläistä hoitamaan joulusesongin toimituksia. Kävi ilmi, että työehdot ja meno 14 jalkapallokentän kokoisessa varastokompleksissa oli kuin Aasian pahamaineisissa hikipajoissa konsanaan.

Brittilehdistön suosikkipaljastus oli pisteytysjärjestelmä, jolla työntekijöitä rankaistiin sairastumisesta. Jokainen sairaustapaus tuotti pisteitä, ja työntekijöille ilmoitettiin, että enemmän kuin yksi piste johtaa puhutteluihin ja kurinpidollisiin toimiin. Neljän ja kuuden pisteen välimaastossa häämöttävät jo potkut.

Äkillisen munuaistulehduksen takia kolmeksi päiväksi sairaalaan joutunut nainen sai Amazonilta kaksi kurinpitopistettä. Vasta neuvottelujen jälkeen johto armollisesti poisti pisteistä yhden.

Kiireavuksi värvätyt tilapäistyöntekijät joutuivat työhaastattelussa lupaamaan, että he ovat valmiita tinkimään työaikasäännöksistä. Niinpä pakkaamoissa painettiin putkeen 11 tunnin työpäiviä 6,35 punnan, noin 7,40 euron tuntipalkalla. Päivän palkasta kymmenen puntaa kului maksuun, jonka työntekijät värvännyt vuokrafirma peri kuljetuksista työpaikalle ja takaisin.

Lööppeihin Amazon pääsi siinä vaiheessa, kun metsiköstä jättivaraston liepeiltä löytyi telttaleiri. Muutamat työntekijät olivat yöpyneet teltoissa välttyäkseen kuljetusmaksuilta.

Amazonin mukaan henkilöstön turvallisuus ja hyvinvointi ovat yhtiön ”ykkösprioriteetti”. Jos puutteita on havaittu, ne perustuvat väärinkäsityksiin tai yhtiön ohjeitten vääriin tulkintoihin, johto viestitti julkisuuteen.

Työolojen todellisuuden paljasti tällä kertaa The Sunday Times -sanomalehden toimittaja. Hän teki kuten nuoruusvuosieni saksalainen sankarireportteri Günter Wallraff: värväytyi peitetarinalla töihin yhtiöön ja tallensi näkemänsä ja kokemansa. Samaa menetelmää käyttivät meksikolaiset tutkijat, jotka aikanaan selvittivät SASKille Nokian silloisen kännykkätehtaan työoloja.

Hyvin todennäköisesti Amazonin on jatkossa entistäkin vaikeampaa saada minut asiakaskuntaansa. Mutta oman shoppailunsa sijasta on tärkeämpää nähdä, mistä suuremmasta tämä tapaus on oire. Amazon on malliesimerkki siitä millaiselle tasolle kansainväliset suuryhtiöt ovat valmiita painamaan työolot ja työelämän käytännöt – jos niille annetaan mahdollisuus.

Amazonilla kolme viikkoa työskennellyt The Sunday Timesin 24-vuotias reportteri ei mainitse jutussaan kertaakaan sanoja ammattiliitto tai luottamusmies. Ja eihän brittien ahtaalle ajettu ay-liike näitä moderneja työn orjia tavoitakaan.

Myös Suomessa verkkokauppa kasvaa huimaa vauhtia, vuokratyö yleistyy ja työelämän pelisääntöjä halutaan väljentää. Mutta emme me sentään vielä Britannian tasolla ole, emmehän? Vai mitä arvelisitte Suomessa tapahtuvan, jos varastokompleksin kupeesta löytyisi alipalkattujen vuokratyöläisten telttaleiri?

Juttu on alunperin julkaistu ammattiliitto Pron nettiblogissa