Ajauduin jälleen kerran mukaan keskusteluun globaalin tavaratuotannon eettisyydestä, vaatteiden tekijöiden työoloista ja vaateyritysten vastuullisuudesta. Aiheen antoi tutkija Outi Moilalan kirja ”Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita”, joka Into-kustannuksen ja SASKin yhteistyönä julkistettiin maanantaina, kansainvälisenä Kunnon työn päivänä.
Outin kirja kerää ansiokkaasti yhteen vaatteiden
tuotantoketjun ongelmia, niiden syitä ja seurauksia. Se nimeää joukon
vastuullisia toimijoita, mutta ei sorru yksinkertaistamaan eikä kaatamaan
kaikkea yksittäisten syntipukkien syliin. Se käy myös läpi tärkeimpiä
aloitteita ja hankkeita, joita on vireillä tai jo käynnissä alan eettisyyden parantamiseksi.
Muistin virkistyksesi kahlasin läpi myös omat
aiheesta kirjoittamani kolumnit ja kommentit, ja melkein masennuin. Vanhimmat
löytämäni jutut ovat yli kymmenen vuoden takaa. Niitä lukiessa alkaa tuntua,
että juuri mikään ei ole vuosikymmenessä muuttunut.
Samat esimerkit nälkäpalkoista, ihmisuhreja
vaatineista onnettomuuksista ja hiljaisiksi pelotelluista ay-aktiiveista toistuvat
vuodesta toiseen. Samat kampanjaverkostot julkaisevat tutkimusraporttejaan,
nostattavat niistä julkista keskustelua ja vaativat yrityksiä muuttamaan
käytäntöjään. Ja samat yritykset vetoavat laajaan eettiseen ohjeistoonsa,
kattavaan valvontajärjestelmäänsä – ja voimattomuuteensa vaikuttaa paikalliseen
lainsäädännön ja viranomaisvalvontaan.
No, en kuitenkaan vielä lannistu, kuten eivät
ammattiliitoissa ja kampanjajärjestöissä puurtavat kollegatkaan. Paine vastuullisuustekoihin
ja avoimuuteen on kasvussa. Lupaavia hankkeita on käynnissä, ja takapakeista
huolimatta niistä joku tuottaa myös aitoja edistysaskeleita.
Toivottavasti niistä löytyvät aiheet uusiin
tarinoihin, vastapainoksi tälle vanhojen mutta edelleen ajankohtaisten kirjoitusten
valikoimalle. (*
-------------------------------------------------------------------
*) Blogi avautuu valikoimalla vanhoja
kirjoituksia, jotka on julkaistu kolumneina lähinnä ammattiyhdistysliikkeen lehdissä.
Niistä useimmat käsittelevät globaalin tavaratuotannon työoloja ja
mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti