Surua ja valoa tehtaan raunioista

Rana Plazan vaatetehtaan romahdus Bangladeshissa on muuttumassa mittatikuksi, jolla globaalin tavaratuotannon eettisyyttä jatkossa arvioidaan sekä hyvässä että pahassa. Vaatetusalan teollisen historian pahin yksittäinen onnettomuus, 1129 kuollutta ja vähintään 1500 loukkaantunutta. Uhrit nuoria ja köyhiä vaatetustyöläisiä, jotka ompelivat vaatteita kansainvälisille merkkiyhtiöille alle 30 euron kuukausipalkalla.

Mitä tässä on uutta? Ei juuri mitään, paitsi mittasuhde. Bangladeshin vaateteollisuus on jo parinkymmenen vuoden ajan tullut tunnetuksi sekä halvoista tuotteistaan että onnettomuuksistaan, tulipaloistaan ja nälkäpalkoistaan. Ne ovat nousseet otsikoihin ja kampanjateemoiksi, suuret asiakasyhtiöt ovat vakuutelleet tietämättömyyttään ja luvanneet parantaa valvontaketjuaan – ja kaikki on taas jatkunut kuten ennenkin.

Tällä kertaa katastrofi oli tarpeeksi näyttävä ja laiminlyönnit riittävän räikeitä, jotta business as usual ei enää ollut mahdollista. Suuret vaateyhtiöt säikähtivät: kaikkialle levinneet ja edelleen leviävät kuvat esiin kaivetuista ruumiista uhkasivat romauttaa myös kalliisti rakennetun brändin arvoa. Siksi Rana Plazasta lähti liikkeelle prosessi, joka voi parhaimmillaan tuottaa uusia käytäntöjä myös muualle kuin Bangladeshin vaatetusteollisuuteen.

Ensimmäinen muutos koskee suhtautumista yhtiöiden omiin, vapaaehtoisiin valvontajärjestelmiin. Niiden vuotamisesta ja tehottomuudesta oli jo kertynyt näyttöä, ammattiyhdistysliikkeen mielestä enemmän kuin riittämiin. Mutta vasta nyt suuri joukko yhtiöitä oli valmis käytännössä myöntämään, että niiden oma valvontajärjestelmä kaipaa tuekseen yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen ja kampanjaverkostojen kanssa – ja että vapaaehtoisuuden rinnalle tai tilalle tarvitaan sitovia sopimuksia ja säädöksiä, jotka koskevat kaikkia.

Poikkeuksellista on myös se, miten suuri joukko yhtiöitä oli valmis hyväksymään ammattiliitot sopimuskumppaneikseen Rana Plazan onnettomuuden jälkihoidossa. Pölyn vielä leijaillessa tehtaan raunioissa Teollisuusalojen kansainvälinen ammattiliitto IndustriALL ja palvelualojen UNI kätilöivät kokoon turvallisuusohjelman, jonka taakse ne taivuttelivat muutamassa viikossa kymmeniä Bangladeshissa vaatteitaan teettäviä suuryhtiöitä. Vääntö ei varmastikaan ollut helppo, mutta läpimurron tapahduttua Accordin nimellä tunnettu hanke on saanut taakseen yhä uusia yhtiöitä. (*

Epäilemättä taivuttelua edisti onnettomuuden massiivinen mediahuomio. Se sai yhtiöt luopumaan tavanomaisesta käsienpesutaktiikasta, jonka mukaan asiakasyritys ei ole velvollinen osallistumaan tehdasonnettomuuksien jälkihoidon kustannuksiin, ennaltaehkäisystä puhumattakaan. Accord-sopimus on juridisesti sitova, ja vaatteita teettävät asiakasyritykset rahoittavat sekä hankkeen pyörittämistä että tehtaiden korjauskustannuksia.

Sopimus hautaa lopullisesti myös vuosia sitten vallinneen tavan piilotella alihankintaketjua ”kilpailusyistä”. Yhtiöt ovat listanneet Accord-konsortiolle Bangladeshissa vaatteita tuottavien tehtaitten nimet ja sijainnin rakennus rakennukselta. Luettelo tehtaista on tullut julkiseksi lokakuun alussa, ja tiedot täydentyvät tehdastarkastusten edetessä.

Bangladeshin vaatetustyöläisille uutta on paikallisten ammattiliittojen pääsy mukaan turvallisuusohjelman toteutukseen ja valvontaan. Paikallisille tehtailijoille ja osalle viranomaisista tämä on epäilemättä Accord-ohjelman vaikeimmin nieltävä pala. Vallitsevat työelämän käytännöthän perustuvat järjestäytymisen ehkäisyyn ja liittojen pelotteluun ulos tehtaista.

Olisiko Rana Plazan katastrofi voitu estää, jos tehtaalla olisi ollut vapaa ja työntekijöitä edustava ammattiliitto? Ainakin työntekijöitä olisi olluit vaikeampi pelotella takaisin romahdusvaaran takia jo kertaalleen evakuoituun rakennukseen. Jossittelu ei tietenkään tuo raunioihin jääneitä takaisin. Mutta kysymys sisältää mahdollisuuden, johon Bangladeshin  Accord-sopimuksen toteutuksessa toivottavasti tartutaan.

*) Lokakuun 17. 2013 mennessä Bangladeshin vaatetehtaiden palo- ja rakennusturvallisuutta parantavaan hankkeeseen oli liittynyt yli sata yritystä. IndustriALL päivittää nettisivuilleen luetteloa sopimuksen allekirjoittaneista yrityksistä: www.industriall-union.org/bangladesh-signatory-list 

Bangladeshin Accord-yhteenliittymän viralliset nettisivut...  

____________________________________

Teksti on julkaistu SASKin Työmaana maailma -lehden lokakuun 2013 numerossa

Lue myös: Tyrmässä palkan puolesta