4000 ruumista avauspotkuun

Jalkapallon MM-kisojen avauspotkuun São Paulon stadionilla Brasiliassa lasketaan enää päiviä, pian tunteja ja sekunteja. Samaan aikaan raksuttaa toinen mittari, jonka mittayksiköt ovat paljon synkempiä.

Montako nepalilaista tai intialaista siirtotyöläistä ehtii kuolla kuumuuteen, onnettomuuteen tai hoitamattomaan vammaan, ennen kuin jalkapallokisojen avauspotku heidän rakentamallaan stadionilla Qatarissa potkaistaan? Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin  viimeisin, ”maltillinen” arvio on 4 000.

Siis neljätuhatta kuollutta siirtotyöläistä.

Jalkapallon maailmanmestaruuskisat järjestää ja käytännössä omistaa alan kansainvälinen liitto FIFA. Se valitsee kisojen isäntämaan ja määrää yksityiskohtaisesti, millaisia standardeja kisojen valmistelussa, kisapaikkojen rakentamisessa ja kisajärjestelyissä tulee noudattaa. Se myös rahastaa merkittävän osan kisojen tuotosta.

 

Demokratia, ihmisoikeudet tai ihmisarvoiset työolot eivät sisälly FIFAn standardeihin.

Niinpä tulevia Qatarin kisoja rakennetaan nyt järkyttävällä inhimillisellä hinnalla. Ainakin 900-1200 intialaista ja nepalilaista on jo kuollut Qatarin rakennustyömailla sen jälkeen, kun maa sai vuoden 2022 kisojen isännyyden. Jos mikään ei muutu, uhriluku ehtii kisoihin mennessä nelinkertaistua, ITUC arvioi. Ja nyt puhutaan ”vain” kuolleista, ei sairastuneista, vammautuneista tai palkatta jääneistä ihmisistä.

Uhrit ovat lähtöisin Nepalista, Intiasta, Sri Lankasta ja muista köyhistä maista. Qatarin kaasulla ja öljyllä rikastunut eliitti on tuottanut heidät maahan tekemään kisojen vaatimat rakennustyöt.  Ulkoa värvättyä halpatyövoimaa on Qatarissa jo 1,2 miljoonaa, arviolta 85 prosenttia maan väestöstä. Jatkossa maa on aikeissa tuottaa maahan vielä miljoona siirtotyöläistä lisää.

Lainsäädäntö antaa Qatariin tulleelle siirtotyöläiselle suunnilleen samat oikeudet kuin orjalle. Hän on täydellisesti työnantajansa määräysvallassa ja armoilla, vailla oikeutta vaikuttaa omaan elämäänsä - tai edes oikeutta poistua maasta ilman isäntänsä suostumusta. Etelä-Afrikan ja Brasilian kisojen alla ammattiliitot pystyivät merkittävästi kohentamaan kisojen rakentajien työoloja ja palkkausta. Qatarissa mahdollisuutta ei ole, koska feodaaliaikaa muistuttava lainsäädäntö kieltää siirtotyöläisiä järjestäytymästä ja estää aidon ammattiyhdistystoiminnan.

Avainasemassa ovat siksi FIFA ja sitä ympäröivä urheilubisnes. Tähän asti se on vielä voinut suhtautua välinpitämättömästi kampanjoijien vaatimuksiin ja huitaista kritiikin syrjään kyllästyneesti kuin sheikki ympärillään pörräävän kärpäsen. Mutta kun kansainvälinen paine kasvaa, alkavat myös FIFAa voitelevat suuryhtiöt huolestua maineestaan.

Rana Plazan tehdasromahdus Bangladeshissa osoitti, että ruumiiden lemu on voi olla rahaakin vahvempi kampanja-ase.

Teksti on julkaistu kolumnina Ammatissa PRO -lehden numerossa 4/2014

Punainen kortti FIFA:lle! Osallistu kampanjaan kansainvälisen rakennustyöväen liiton BWI:n sivuilla!